Kamalan ihanat sisarukset

Kotilääkärilehdessä käsitellään sisarussuhdetta, joka on usein elämän pisin ihmissuhde. Helppo se ei kuitenkaan ole, sillä lapsina kiistellään verissäpäin siitä että saadaan varmasti yhtä paljon karkkia ja keski-ikäisenä kinastellaan perintöposliineista. Artikkelissa kerrotaan, että sisarusten välisten riitojen pohjimmainen syy on vanhempien rakkaudesta tappeleminen. Sisarkateus on lapsen tapa kysyä, rakastetaanko minua yhtä paljon kuin sisarustani. Nuorena sisaren näkökulmalle saattaa olla täysin sokea, etenkin melkein samanikäisten siskosten kanssa, jolloin yleensä nuorempi tekee aina jotain pahaa ja vanhempi joutuu ottamaan syyt niskoilleen. Yleensä sisarusten merkityksen käsittää vasta kun on vähällä menettää heidät, tai pahimmassa tapauksessa kun on jo menettänyt. Lapsuuden ja nuoruuden sisarroolia kannetaan mukana niin kauan, kuin vanhemmat ovat elossa. Usein vanhempien kuolema laukaiseekin vanhat kaunat, sillä useimmat sisarukset eivät kehtaa tai pysty riitelemään kovasti aikuisena jos vanhemmat saavat tietää. Kun vanhempien rooli on poistunut, vapauttaa se sisaruksetkin tuulettamaan patoutuneita kaunojaan, joskus jopa laittamaan välit poikki. Myös toisinpäinkin käy; kun edellinen sukupolvi on poistunut, jäljelle jääneiden merkitys korostuu, sisarukset on kuitenkin tunnettu keskimäärin 20 vuotta. Useimpien tappelevien sisarusten välit paranevat jo sen jälkeen kun molemmat ovat lentäneet kotipesästä pois. Kiireisimmän aktiivisen elämänvaiheen jälkeen, keski-ikää lähestyttäessä, aletaan tajuamaan elämän rajallisuus: terveys ja työelämä eivät kestä ikuisesti. Tämän havaitseminen laukaisee yleensä tarpeen lähentyä sisarusten kanssa. Toki missä tahansa iässä koettu suuri muutos kuten sairaus tai jokin muu elämänarvoja perustavanlaatuisesti muokkaava tapahtuma tekee saman.

Artikkelissa perheneuvoja Saara Kinnunen neuvoo välejään parantavia sisaruksia seuraavanlaisesti: -On tärkeää, että kumpikin sisarus kunnioittaa toisen kokemusta. Ei pidä mennä sanomaan, että ei se noin ollut, tai että et voi kokea tuolla tavalla. Sen sijaan voi sanoa, että ihan totta, koitko sinä sen noin. Molempien kokemusten tulisi mahtua elämään rinnakkain. Kun ymmärtää ja tulee ymmärretyksi, katkeruutta ja kateutta sulaa pois.

Ihanainen uskoo, että monet meitä ohjaavista tunteista ovat peräisin lapsuudesta. Huonojen kohdalla voi miettiä sitä, haluaako että omaa elämää ohjaavat lapsuuden aikaiset tunteet vai voisiko ne korvata uusilla kypsemmillä tunteilla. Kinnusen sanoin: -Sisarukset ovat parhaimmillaan korvaamaton tuki ja turva, sillä kenenkään kanssa ei voi rakentaa samanlaista ihmissuhdetta kuin sisarusten kanssa voi.

Julkinen anteeksipyyntö

Ihanainen on erittäin pahoillaan mahdollisesti aiheuttamastaan mielipahasta pyhän kolminaisuuden jäsenille, sekä muille blogaajille. Ihanainen myöntää, että on lapsellista käyttää hyväksi toisten taukoa repostelemalla sitä omassa blogihkossaan ja sillä tavoin kosiskella lukijoita, joita interblogistinen suominta kiihottaa. Ihanainen on iloinen, että Minya on taas alkanut kirjoittaa ja toivoo, ettei tämä kaunis nainen ihanainen ole loukkantunut sadistisista umpimähkään poimituista ja inhottavasti karrikoiduista otteista hänen päiväkirjastaan. Minyalla on useita viisaita ajatuksia ja positiivinen elämänasenne, jota Ihanaisella ei todellakaan viime päivinä ole ollut. Shine on erittäin herttainen ja ihailtavan rehellinen kirjoittaja, joka omasta vapaasta tahdostaan jakaa ajatuksensa ventovieraille ihmisille. Ihanainen toivoo täydestä sydämestään, että hänkin jatkaa pikaisesti kirjoittamista. Ei ole olemassa pissisblogeja, on olemassa aitoa elämää joka nuorilla naisilla usein keskittyy tiettyihin asioihin: miehiin, vaatteisiin, aatteisiin ja päivän tapahtumiin. Siinä ei ole mitään pissismäistä, se on elämää. Ihanaisen täytyy myös tunnustaa, ettei ole seurannut Mitvitin kirjoituksia juuri ollenkaan, kaikki kommentit ovat perustuneet puhtaisiin olettamuksiin (ks. edellinen kirjoitus) ja niistä venytettyihin vitseihin. Ihanainen toivoo, että myös Mitvit ymmärtää ja arvostaa pientä pehmeän nahkaruoskan läpsyttelyä. Vitsi on vitsi vain jos joku nauraa, eikä nyt enää ketään ilmeisesti naurata. (saapuneen palautteen perusteella vedetty olettamus) Lisäksi Ihanainen pyytää anteeksi Siiveniskujen Mintulta, että hänet on vedetty mukaan tähän soppaan, vaikka hän ei olekaan vielä valittanut. Tässä vaiheessa täytyy myöskin kertoa, että aiemman keskustelutyyppien kuvauksen blogit oli valittu nimenomaan arvostusta ajatellen, ei ilkeydestä tai pahansuopuudesta. Valinnat oli tarkoitettu kunniaksi, ei häpeäksi.

Ihanainen voi vilpittömästi sanoa, että edellisten kirjoitusten ainoa päämäärä oli provosoida lakkoilijat takaisin aktiiviblogaajiksi. Taustalla ei ollut ilkeyttä, vihamielisyyttä ja muuta ummehtuneisuutta, vain puhdasta provokaatiota.

Ihanainen arvostaa koko yhteisöä ja haluaa samalla kiittää samikia mahtavasta palvelusta, jonkalaista minkään muun maan blogaajayhteisöllä ei ole. Toivon, että ensi vuonna palkitsemme isolla ja tuhtiperäisellä Kuukkelilla Pinserin. On ihanaa kirjoittaa ihanille ihmisille, myös vähemmän ihanista asioista.

Kunnioittavasti, teidän, vilpittömästi pahoillaan,

Ihanainen

p.s. Tämä _ei_ ole aprillipila, toisin kuin tämä pinserin hilpeä koiralogo ;)



Jälkeenpäin Mintun pyynnöstä lisätty oikaisuosuus: Birdy/Siiveniskuja/Minttu ei seurustele oikeassa elämässä Mitvitin kanssa, se oli vitsi.

Olettamuksia

Ihanainen pahoittelee ja oikaisee pyynnöstä edellisen kirjoituksen sisältämän asiavirheen. Mitvit ei ole ollut pienessä hiprakassa, vaan aimo tuuterissa. Suomen blogiyhteisössä leviää villejä huhuja pyhän kolminaisuuden kesken käydyistä Kuukkeliorgioista, joiden seurauksena Siiveniskujen Minttu, Mitvitin pitkäaikainen tyttöystävä on laittanut Mitvitin kotiarestiin lähiväkivallan uhalla. Valkoisen nauhan ritarit rukoilevat joka ilta jehovantodistajien johdolla Mitvitin pelastuksen puolesta. hiljainen hetki

Sean Misteilin mukaan viestintä on täynnä olettamuksia, joista vaarattomalta tuntuvat saattavat aiheuttaa raivoa ja rohkeaksi tarkoitetut loukkaavat. Otamme yleensä itsestäänselvyytenä sen, että kun puhumme, toiset kuuntelevat. Tämä olettamus, kuten monet ystävänsä, on usein väärä.

Hiljaisuuskin on viestintää ja näin ollen aiheuttaa uskomattoman määrän olettamuksia. Kuten nyt vaikkapa pyhän kolminaisuuden tauko, joka saa aikaan spekulaatiota koko blogiyhteisössä. Ovatko he hämillään, pohdiskelevatko he, tarkkailevatko he vain tilannetta – vai pitävätkö he vain yksinkertaisesti taukoa?

Sean Misteilin mukaan kannattaa aina toimia ennemmin tosiasioiden kuin olettamuksien pohjalta. Tässä tapauksessa tosiasioita ei ole saatavilla, sillä kolminaisuus pyrkii hiljaisuudellaan manipuloimaan yhteisöä, herättämään tahattomasti tai tahallaan epätietoisuutta. Tietoa pitäisi jakaa mahdollisimman paljon, sillä jos muut alkavat epäilemään salailua tai perustietojen pimitystä, maine viestinnän osaajana tuhoutuu. Lisäksi Sean kertoo, että mielipiteitä kertoessa tulee kertoa, että ne eivät ole tosiasioita vaan nimenomaan oma mielipide. Lopuksi hyvä ja egosentrinen ohjenuora Ihanaisen mukaelemana: Kaikkien olettamuksien joukossa yksi pitää paikkansa (eli minun olettamukseni): kaikkia ei voi miellyttää.

Niskoittelevat kuninkaalliset

Voi hellanlettas kun Blogoslavian pikku prinssit ja prinsessat ovat nyt saaneet hengenahdistusta Kuukkeligaalan jälkimainingeissa ja menevät oikein joukolla lakkoon. Ensin Mitvit sai paniikkikohtauksen suostuttuaan pikku hiprakassa salamavalojen räiskeeseen ja päätti kasvattaa suosiotaan väliaikaisella protestipaussilla, jättäen jälkeensä vain symbolisen kuvan hirviöstä raatelemassa kreikkalaista jumalaa. Paha Blogoslavia hyökkäsi Mitvitparan kimppuun nostamalla hänet jalustalle ja kultareunaiselle pilvelle. Eihän sellainen provokaattorille sovi, suosio, fyi fan!

Seuraavaksi istumalakkoon päätti ryhtyä elämääkin tylsempi Minya, jonka kirjoitukset ovat viime aikoina lahjoittaneet meille huiman mielenkiintoista analyysia kipeästä kädestä ja siitä minkä värisen auton sitä isiltä ottaisi lahjaksi. Syvääluotaavaa, kerrassaan. Ainoana piristysruiskeena olivat Kuukkeligaalan teknisesti surkeat, mutta viihdyttävät kuvat. Juuri kun tiedossa olisi ollut viihdyttävää sosiaalipornoa kissatappelun merkeissä, teinix lopettaa ihquilun ja alkaa mököttämään. Parhaan tunnustuksellisen blogin kategoriassa menestystä havittelevalle vinkki: jos elämässä kerrankin tapahtuu jotain kirjoittamisen arvoista, siitä _kannattaa_ kirjoittaa.

Kissatappelun toinen osapuoli Shineworld vaikeni myöskin. Ihanainen olisi odottanut Shineltä sisäistä pakkoa raportoida tämän ruman välikohtauksen herkulliset yksityiskohdat, kun tässä on urheasti luettu jo viikkoja itseään toistavia kirjoituksia siitä, kuinka kiire hänellä on ja kuinka ymmärtämättömiä kaikki hänen ystävänsä ovat. Nyt kun vihdoin Blogoslavialle olisi tullut aitiopaikka seurata tarkkaa raportointia näiden nk. ystävien puutteista, myös pikku rääväsuu vaikenee. Tosin muista poiketen oman ilmoituksensa mukaan määräajaksi, eli viikon loppuun. Joka on hieman vähemmän marttyyrimaista kuin kahden edellisen ennalta määräämättömän pituinen möksötauko. Tosin, viimeisimmän tarkistuksen mukaan, koko sivusto on poistettu... Shine todella pisti paremmaksi. Kuka ensimmäisenä soittaa samikille ja pyytää poistamaan bloginsa listalta? Tuskin kukaan pikku narsisteista, sillä mitä iloa olla lakossa jos kukaan ei tiedä?

Koska kukaan muu ei ole vielä lähtenyt tähän lakkovillitykseen mukaan, on Ihanaisen pakko haistaa kolmiodraaman hajua ilmassa.

On aina hämmentävää kun säännölliset kirjoittajat jäävät tauolle. Oikeat kirjoittajat eivät osaa olla kirjoittamatta, näin Ihanaiselle on kerrottu. Heillä on sisäinen pakko tuottaa tekstiä, riippumatta tilanteesta. Mitä ikävämmäksi tilanne muuttuu, sitä enemmän tekstiä tulee. Ihanainen jää mielenkiinnolla seuraamaan kenen sisäisen kirjoittajan vimma purkautuu ulos ensimmäisenä. Kuka on kirjoittaja, kuka vain huomionkipeä?